Pohdintaa ryhmäilmiöstä

Tänä aamuna koiran kanssa lenkkeillessäni kyykistyin tapani mukaan kuvaamaan kangasvuokkoja. Tämä joka vuotinen rituaali, näiden kaunokaisten etsiminen lähivarvikoista, ei koskaan kyllästytä. Mietin hetken, miksi? Tajusin sitten, että jokainen niistä otettu kuva, ja samakin kukka kuvattuna eri aikaan päivästä tai sen elämänkierrosta, on aina erilainen.

Ihan niin kuin ryhmä. Valokuvien avulla jäsentelin vähän omaa teoriatietoani ryhmädynamiikasta ja ryhmän vaiheista sekä roolista ryhmissä.

Ryhmä ilmiönä ei ole tarkasteltavissa pysyvänä olomuotona, vaan siinä on kokoajan läsnä tietty dynaamisuus. Ryhmääntyminen on vaiheinen prosessi ja se elää muutoksessa myös siten, että uuden jäsenen tullessa mukaan, on pakka laitettava uusiksi.

Meidän tiimissä olemme hyvää vauhtia puhkeamassa kukkaan. Olen ihmetellyt, kuinka kitkattomasti yhteistyö on sujunut. Olemme myös keskustelleet paljon ryhmäytymisestämme ja olleet tulkinnoissa yksimielisiä.

Ryhmässä on hyvin erilaisia rooleja. Jäsenten yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat paljon siihen, millaisen roolin ryhmässä saa tai ottaa. Meillä voi kuitenkin olla hyvin erilaisia rooleja eri kokoonpanoissa.

Itse olen huomannut, että myös omat voimavarat sekä muiden jäsenten ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisen roolin otan kulloinkin. Väsyneenä huomaan vetäytyväni ja toisaalta, jos muut eivät ota aloitetta, hyppään helposti puikkoihin. Näin kävi oman tiimimme kanssa nyt opintojen alkaessa. Huomaan, että roolimme on tasaantuneet, eikä selkeää johtajaa enää tarvita – tai se voi vaihdella kulloisenkin hetken mukaan.

Ryhmällä on aina kaksi tavoitetta: asia- ja tunnetavoite. Ilman toisiaan ei kumpaankaan tavoitteeseen voida päästä parhain tuloksin. Ohjaajan roolissa on tärkeää luovia ryhmää eteenpäin huomioiden tämä kaksoistavoite.

Minun mielestäni hyvässä ryhmässä tehdään tiiviisti yhteistyötä. Jokaisella on siinä oma tasaveroinen roolinsa. Näin jokainen pystyy tuomaan turvallisesti oman näkökulmansa työskentelyyn. Parhaimmillaan ryhmätyöskentelyssä oppii toisilta uutta ja pystyy jäsentämän omia ajatuksiaan aivan uudella tavalla, toisilta oppien. Ryhmässä työskentelyssä oppii myös aina uusia puolia itsestään.


Lähteet:

Kataja, J., Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2011. Ryhmä liikkeelle. Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Kopakkala, A. 2008. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita.

Mikkonen, S-L & Ojanen, K. Luentomateriaalit ja verkkotyöpajaan liittyvät ennakkotehtävät. Viitattu 8.5.2021.