Digitalisaatioon liittyvässä materiaalissa oli hyviä nostoja asioista, joita digitalisaation myötä joudutaan ottamaan huomioon 1 sekä hyviä konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka digitalisaatiota voidaan viedä käytäntöön 2. Omassa arjessani iäkkäiden palveluohjaajana on kompastuskiviksi noussut eri toten se, ettei asiakasta kuunnella (oikeasti) palveluita kehitettäessä, että yhteistyötä eri yksiköiden kesken ei tehdä riittävästi tai se on erinäisen byrokratian vuoksi kankeaa sekä digitalisaation esille nostama eriarvoistumisen lisääntyminen.
Digitalisaation linjauksissa korostettiin tasa-arvoisuutta. Tämä on mielestäni tärkeää. Omassa työssäni kohtaan kotona ikäihmisiä. Haluan korostaa, että tämä ryhmä on digikäyttäjinä yhtä heterogeeninen kuin mikä vaan muukin ikäryhmä eikä johtopäätöksiä digitaidoista tai niiden puutteista saisi tehdä vain iän perusteella. Osa heistä on omaksunut digilaitteet näpsäkästi osaksi arkea, osalla ei ole siihen varaa eikä riittävästi toimintakykyä.
Asenne, niin asiakkaan, omaisten kuin työntekijänkin, määrittää paljon. Esimerkkinä tästä toimii vasta eläkkeelle jäänyt anoppini, joka ”ei rupea mitään tollasia käyttämään” ja alkuviikosta tapaamani vaikeasti näkövammainen 98-vuotias yksin asuva rouva, joka mm. soitteli iPadilla Sirin ohjauksella kuvapuheluita lähisuvulleen. Meidän on siis ammattilaisina tärkeä luoda mahdollisuuksia digitaalisten sovellusten käyttöön. Haudata ennakkoasenteet ja ottaa kaikkeen ohjaukseen mukaan kannustava ja positiivinen henki digipalveluista puhuttaessa.
Asenne on hyvä alku, mutta yksin se ei riitä. Tietoturva, niin tärkeää kuin se tietenkin on, vaikeuttaa avustettua digipalveluiden käyttöä. Kirjautuminen palveluihin ja niiden käyttäminen yhdessä olisi tehtävä helpommaksi.
Tasaveroisuuden toteutumiseksi ei myöskään riitä, että yhteiskäyttölaitteita on muutamalla keskeisellä paikalla. Niitä pitäisi saada vaikkapa taloyhtiöihin tai muualle lähemmäs asiakkaita. Ei heikosti liikkuva ikäihminen raahaudu esim. varaamaan aikaa laboratorioon kirjastolle tai hyvinvointiasemalle, samalla vaivalla hän olisi jo käynyt niissä verikokeissa..
Lähteet:
2 Laitinen, M-L. 2018. Digi vie, sote vikisee. Kokemuksia sote-alan digitalisaatiosta DigiSote-hankkeessa Etelä-Savossa. XAMK:n julkaisuja. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151951/URNISBN9789523440906.pdf?sequence=8&isAllowed=y
1 STM. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf
