käsillä tehden, luonnossa liikkuen
Huh. Tänään on nimittäin luotu silmukoita melko moneen työhön. Lupasin itselleni, että kun saan villapaidan vartalo-osan valmiiksi, on miulla lupa luoda uusia neuleita puikoille. No, kuinkas kävikään. Koska menossa on muutama kiva kalistelu ja koska tartten aivottomia neuleita koulutuksiin, tuli aloitettu hirmuinen läjä töitä. Nyt on muuten valinnan vaikeutta! Ja onhan miulla toki muutama himpan … Continue reading 14 – Startitis acuta
Ostin viime vuonna Tukholmasta Litet Nystan – nimisestä ihanasta lankaputiikista heidän omaa kehräämää tweed-lankaa. Jos ymmärsin oikein, on se tuotettu kierrätysmateriaaleista eli hukkakuiduista ja sen sellaisista. Lanka on neuloessa karheaa ja jälki epätasaista. Täyttä merinovillaa. Varmaan samankaltaista kuin esimerkiksi Holstin Supersoft (jota olen tosin vain hillonnut, en neulonut). Olin ensin vähän, että no-joo. Myyjä kuitenkin … Continue reading 13 – Uitettuja asusteita
Neulon useimmiten itselleni. Toiseksi eniten miehelleni. Toisinaan vanhemmilleni ja hyvin satunnaisesti muille. Tänä syksynä olen kuitenkin (ehkä osaksi podcastien innoittamana?) intoontunut neulomaan lahjoja enemmän kuin yleensä. Synttäreiden kunniaksi. Ihan vaan piristääkseni tai muutoin erityislaatuiselle ihmiselle. Lahjojen antaminen on niiden saamista kivempaa. On ihanaa nähdä, kuinka toinen ilahtuu ja yllättyy. Erityisesti näin käy lahjoissa, jotka ei … Continue reading 12 – Pohdintaa pehmoisista paketeista
Tykkään suomalaisista vuodenajoista. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän olen alkanut nauttia syksystä ja odottaa sitä. Ennen kesä oli ihaninta aikaa, nyt en ole enää samaa mieltä. Syksy on myös tavallaan sadonkorjuuaikaa neulojalle, ainakin tällaiselle minunlaiselle. En nimittäin oikein osaa tehdä enkä pitää kesäisiä neuleita.. Tänä syksynä, no osittain myös loppukesänä, olen löytänyt kaksi uutta ihanuuslankaa. … Continue reading 11 – Neulojan vuodenaikaan
Vuosi ja kuukausi sitten samassa paikassa oltiin hyvin erilaisissa tunnelmissa. Tulevaisuus pelotti, oleva hetki oli olematon. Tuntui hyvältä seistä nyt pitkän matkan jälkeen samalla laiturilla kaunista rauhaa katsellen – nyt myös itseni kanssa sopusoinnussa.
Loman lopulla alkoi vihdoin tuntua siltä, että olen valmis palaamaan liikunnan pariin. Vuosi sitten sairastumisen myötä hölläsin tarkoituksella irti suorittaja-minästäni ja tämän myötä muutuin aktiivisesta liikkujasta sohvaperunaksi. No, liikuin kyllä, mutta fiilis pohjalla ja paljon vähemmän. Liikunta on ollu miulle aina tärkeä ja läheinen asia. Tai no ehkei ihan aina, mutta murrosiän jälkeen enenevässä määrin. … Continue reading 9 – Hyvästit sohvaperunalle
Kesälomalla tulee usein ajettua enemmän autolla – no korjataan nyt jo tähän, että mie olen meillä kartturi ja mies siis ajaa, ennen kuin joku ilmiantaa ajaessa neulovan naisen poliisille – ja sehän tietää hyvää aikaa neuloa. Mitäs sitä muutakaan tekis? Tänä kesänä oltiin enemmän kotona, mutta viime viikkojen lomareissu Etelä-Pohjanmaan kautta Pohjois-Pohjanmaalle ja takaisin Etelä-Karjalaan … Continue reading 8 – Kahden tuhannen neulekilometrin jälkeen
No, ainakin nyt ihan ekana täytyy mainita, että kuusi kaunista paria sukkia! Yksi pari on miehelleni, loput saa syksyn koittaessa lämmittää omia jalkojani. En olisi uskonut saavani ja osaavani neuloa kaikkia, joten olen tulokseen tosi tyytyväinen. Sijoitusta en sen kummemmin seurannut, kun aina lopuksi katoin monenneksi pääsin. Vika etappi taisi olla miun nopein ja olin … Continue reading 7 – Mitä sukkakisasta jäi käteen?
Tourin edetessä on moni ohje tuonut jotain uutta, tai tarkemmin miettien jokikinen. On ollu ilo huomata, että hypyt oman mukavuusalueen ulkopuolelle samalla sekä haastavat oppimaan uutta että innostavat neulomaan. Aiemmin en ole niin välittänyt neuloa sukkia ohjeiden kanssa. Luulin pitäväni rentouttavampana helppoja vaniljasukkia (kuten nettimaailmassa perussukkareseptiä nimetään). Nyt oon saanu huomata, että on ollu ihan … Continue reading 6 – Hyppy sukkamukavuusalueen ulkopuolelle
Tourissa mennään jo neljättä etappia! Ohjeeksi ilmoitettiin helmipitoinen malli ja olin jättänyt valmistelut vähän viime tinkaan. Onneksi (paikallisen askartelukaupan petettyä luottamuksen) nettikauppa toimitti todella pikaisesti kolme pussia toho-siemenhelmiä ja pääsin etapille ihan ajoissa. Valitsin tilaamistani rouhean villaisen langan kaveriksi helmenvalkoiset, sellaiset kivasti helmiäispintaiset vielä. Tykkään kontrastista, jonka ne kimpassa luovat. Ohjeessa olisi ehkä toiminut paremmin … Continue reading 5 – Helmien kalastelua