Robottikokki ja virtuaaliset lounastreffit – hot or not?

Työskentelen palveluohjaajana ikäihmisten parissa ja lääkehoidon ongelmien sekö yksinäisyyden ohella on isona ongelmana usealla heikentynyt ravitsemustila. Tämä on sikälikin kinkkinen asia, että esim. kotihoidon vaikuttamismahdollisuudet on aika rajalliset, mikäli ikäihmiselle ei ruoka maistu. Ravitsemus taas on niin merkittävä kivijalka koko hyvinvoinnille, ettei sitä voi sivuuttaa.

Tällä hetkellä ravitsemusta voidaan tukea ateriapalvelulla. Se voi olla kotiin tuotu lämmin ateria (olen törmännyt tilanteisiin, jossa lounas toimitetaan jo aamu kahdeksalta..) tai vaikkapa Menumat-ateriautomaatti. Lisäksi apua voi saada ihmisen muodossa ruoanlaittoon, palkata vaikkapa hoivayrittäjän tai perhehoitajan.

Mietin, miten ruoka maistuisi paremmin ikäihmiselle? Oleellista olisi ainakin ruoan tuoksu kotona, se että saisi itse valita mitä ruokaa syö  ja milloin.. ja kenties osallistua yhdessä ruoanlaittoon? Ja että olisi seuraa syödessä. Tosi moni kertoo, ettei ruoka maistu yksin syödessä ja jos ei ole lounaspaikkoja tai pääsyä niihin lähialueella, yksin on syötävä.

Mitäpä jos tulevaisuudessa ikäihminen saisi kotiinsa robottikokin? Se laittaisi ikäihmisen toivomaa ruokaa, juuri silloin kuin ikäihminen haluaa eikä silloin kun ateriatoimitus on tai kotona on joku sitä laittamassa? Se olisi turvallisempaakin. Robottiin voisi halutessaan liittää myös tekoälyä kertomaan ravitsemussuosituksia iäkkään sairaudet huomioiden, jos tämä niin haluaisi. Robotti voisi myös muistuttaa aterioista. Lounashetki voisi toteutua virtuaalisesti siten, että etukäteen olisi sopinut virtuaaliset treffit vaikkapa muutamankin ihmisen kanssa, joiden kanssa voisi rupatella samalla syödessään. Nämä kaverit olisivat vertaisia, eikä ammattilaisia, kuten nyt etäkotihoidossa on.

Miltä kuulostaa?


Savonia ammattikorkeakoulu. 2021. Hyvinvointiteknologia kurssin oppimateriaali.