Verkkotyöpajan aiheena oli haastavat tilanteet ryhmän ohjauksessa. Ennakkotehtäviä tehdessäni en saanut palautettuani mieleeni jotain tiettyä ryhmänohjaustuokiota, jossa olisi ollut konflikti tai, jossa ryhmän toiminta olisi jollain tapaa pysähtynyt. Verkkotyöpajan pienryhmäkeskustelu avasi kuitenkin silmäni tutkailemaan asiaa eri näkökulmasta: miettimään ensin, millainen on hyvä ryhmä ja kääntöpuolena saa vastauksen siihen, mikä sen herkästi sabotoi!
Kävin illalla kuusivuotiaan kummityttöni kanssa viettämässä kummiaikaa. Häntä kiinnosti mitä työtä minä teen ja jatkokysymyksenä kysyi: ”Anna-kummi, kuka siun johtaja siellä oikein on?” Pohdin asiaa hetken ja totesin sitten, ettei taida kuule oikein sellaista selkeää johtajaa olla.
Yhdistin aamupäivän ryhmäkeskustelua kummityttöni esille nostaman teemaan. Johtajuuden lisäksi löysin muitakin seikkoja, minkä vuoksi aiemmin niin hyvin yhteen pelaava työtiimimme on nykyisin enemmänkin ajelehtiva lautta vailla päämäärää.
Johtamisen puute on samalla kuin ohjaajan puute. Toki työmme on hyvin itseohjautuvaa, mutta siinäkin on rajansa. Käytännössä arkea hankaloittaa paljon se, ettei kaikki tiimimme jäsenet ole saman kustannuspaikan eikä näin myöskään saman esimiehen alaisuudessa eivätkä nämä esimiehet tee riittävästi yhteistyötä keskenään.
Vahvat persoonat tekee tiimiin kommunikoinnin hankalaksi. Vuorovaikutus ryhmän sisällä on kaiken a ja o ja toisaalta tasavertaisuus yhtä lailla. Osittain johtamisen puute pönkittää vahvojen persoonien asemaa entisestään.
Selkeä ja konkreettinen tavoite puuttuu eikä toiminta ole näin suunnitelmallista. Ryhmän toiminta on liikettä tavoitteen ja tarpeen välillä: jos tavoitetta ei ole, ei prosessikaan etene! Työn kehittäminen on osa jokaisen omaa työtä eikä se onnistu tällaisessa tilanteessa.
Henkilöstön tiheä vaihtuminen johtaa siihen, että tiimimme ei pääse kehityksessä eteenpäin. Olemme jääneet jumiin jonnekin muodostumis- ja kuohuntavaiheen väliin ja se kuormittaa. Tuntuu, että juuri kun aletaan tuntea toisiamme ja pelata yksiin, tiimistä lähtee jäseniä ja uusia tulee tilalle. Kestää taas aikansa, ennen kuin pakka alkaa järjestyä.
Työyhteisön yleistyneet jaksamisongelmat kuormittaa tiimiä ja haastaa sen toimintaa.
Ulkopuolisesta kuulostanee aika kamalalta työpaikalta. Tunnen silti olevani kutsumustyössäni ja koen työnimua. Tätä edistää työn itseohjautuvuus, tiimin hyvät tyypit sekä sisäinen motivoituminen. Toiveena olisi tietenkin toimivampi tiimi, joka suoraan edistäisi kollegoiden työssä jaksamista.
Omalla asenteella on suuri vaikutus muuhun tiimiin ja osaltani koetan tukea avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä sekä pitää tunnelmaa yllä. Opintojen kautta olen saanut lisää ymmärrystä tähän. Eräällä tapaa tieto auttaa järjestämään asiat oikeisiin mittasuhteisiin?
Lähteet:
Mikkonen, S-L & Ojala, K. 2021. Ennakkomateriaali: haastavat ohjaustilanteet sekä verkkotyöpaja.
