Voiko vuorovaikutus onnistua?

Arto Mustajoki käsittelee kirjassaan Väärinymmärryksiä – Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? nimensä mukaisesti vuorovaikutuksen sudenkuoppia, mahdollisuuksia ymmärtää väärin tai tulla väärinymmärretyksi.

Täytyy sanoa, että kirjan kuunneltuani osaan ajatella vuorovaikutusta laajempana kokonaisuutena. Huomaan pohtivani, kuinka tämäkin arkinen sanojen vaihto olisi voinut sujua paremmin? Kuinka tuokin juttu olisi kannattanut kirjoittaa selkeämmin? Tai pohdin, että ymmärsiköhän se puoliso varmasti, mitä kaupasta piti tuoda?

Kirjan perusajatus on, kaikessaan karuudessaan, että koskaan ei ole mahdollisuus päästä täyteen ymmärrykseen. Tämä sinäänsä ei ole vakava asia, jos tiedostat tämän lainalaisuuden olemassa olon. Eli ymmärrät, että viestisi tulkintaan tai siihen miten itse tulkitset viestit, vaikuttaa todella moni asia. Tällaisia voivat olla mm.

  • väsymys
  • kieli
  • kulttuuri
  • tunteet
  • ammatti
  • elämänkokemus
  • ennakko-oletukset
  • viimeaikaiset tapahtumat
  • väärin kuuleminen
  • huono keskittyminen

Mitä hyötyä kirjan ajatuksista oli minulle tulevana sosionomina ja tämän hetken palveluohjaajana?

Työni on ja tulee olemaan vuorovaikutteista kanssakäymistä kahden tai useamman ihmisen välillä. Oli se toinen ihminen sitten asiakas, omaine, työkaveri tai esimies tai vaikkapa yhteistyökumppani.

Osa kommunikaatiosta on kirjoitettua, osa sanallista. Silmäni avautuivat aivan uudella tavalla sille, miksi pitää olla tarkkana ohjeiden kertomisessa tai kirjoittamisessa. Ymmärrän nyt, että miksi mielestäni selkeästi ja ytimekkäästi kirjoitettu ohje ei välttämättä menekään perille. Olisi hyvä varmistaa asiakkaalta itseltään, kuinka hän sen ymmärsi. Näin on mahdollisuus korjata väärinymmärrykset.

Sosionomin työssä korostuu dialogisuus eli vuoropuhelu. Mustajoki alleviivaa, että dialogin onnistuminen edellyttää vastapuolen tunteiden ja asenteiden tietämistä. Tätä toki pystyy myös aistimaan, mutta ei ole välttämättä huono ajatus pyytää asiakasta sanottamaan tunteitaan ja kysymään aktiivisemmin hänen mielipiteistään – sekä kunnioittamaan niitä!

Keskustellessa voi väärinymmärrys olla molemminpuolista. Esimerkiksi ohjauskeskustelussa on tästä syystä hyvä purkaa välillä kuulemaansa, kertomalla omin sanoin kuinka asiakkaan kertomaa ymmärsi tai tulkitsi. Asiakkaan eleitä ja ilmeitä tulkitsemalla voi puolestaan saada kiinni hetken, jolloin huomaa asiakkaan ”tippuneen kärryiltä”. Asiakkaan jatkokysymyskin saattaa paljastaa hänen ymmärtäneen väärin. Mustajoki kertoo, että tällaisissa tilanteissa ei ole aina tarpeen korjata asiaa – vain silloin, jos se on merkityksellistä.

Kirjan avulla sain myös parempaa ymmärrystä siitä, miksi minun oli vaikea päästä kiinni hanketyöhön, tupsahdettuani siihen ikäänkuin kesken kaiken. Muilla oli jo selvillä projektin tahtotila ja tavoitteet. Teen lisäksi hanketyötä hyvin pienellä työaikaprosentilla. Kiireessä (eli huonosti keskittyen) singahtelevat sähköpostit ja palaverikutsut eivät näin ollen tavoita kohdettaan aivan siten, kuin niiden on tarkoitus. Joudun sekä kysymään tarkennusta muiden viesteihin että korjaamaan omaa viestintääni. Tässä täytyy tehdä ryhtiliike ja yrittää viestiä selkokielisemmin.

Mustajoki myös kehoittaa avoimempaan keskustelukulttuuriin työpaikoilla ja palavereissa – mutta kuinka olla äänessä sopivasti, muttei liikaa ja kysyä tarkennuksia, antamatta itsestään tyhmää kuvaa? Siinä vasta pulma.

Kirja oli helposti kuunneltavissa, sillä se oli jäsennelty napakoiksi luvuiksi. Kutakin lukua ryyditti arkielämän kuvitteelliset esimerkit sekä yhteenvedot. Kirja toimisi siis myös käsikirjana, jonka aihealueisiin on helppo palata myöhemmin niin halutessaan. Kirja sopii kaikille, jotka haluavat parantaa omaa vuorovaikutustaan.

Suosittelen kuuntelemaan tämän kirjan. Vannon, että sen jälkeen tarkkailet lehtien otsikoita ja vuorovaikutusta ympärilläsi aivan uusin silmin! Hieman pessimistisestä lopputulemasta huolimatta kirjassa oli positiivinen henki: aina on mahdollisuus kehittyä.

Kirjan tiedot:

Mustajoki, Arto. 2020. Väärinymmärryksiä. Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? Gaudeamus.