Havainnoinnin hankaluudet arkityössä

Saimme tehtäväksi havainnoida ihmistä ja tehdä tästä muistiinpanoja. Koronatilanteesta johtuen, ei havainnoitavia ole liiemmin tarjolla. En halunnut havainnoida omaa puolisoani, koska hän tuntui olevan liian läheinen. Päädyin siis yhdistämään tämän oman arkityöhöni palveluohjaajana ja fysioterapeuttina.

Tehtävä ei ollut aivan helppo. Keskittyminen yhtä aikaa asiakkaaseen, omaisiin, kirjaamiseen ja työkaverin tekemisiin jakoi huomiota liikaa. Pohdintaa tehtävän tekeminen kuitenkin herätti. En avaa tässä blogitekstissä asiakkaasta tekemiäni havaintoja vaan pohdintojani siitä, mitä se suhteessa työhöni herätti.

Havainnointia vai tulkintaa?
Havainnointi menee helposti tulkitsemisen puolelle. Tämä on inhimillistä eikä sitä ole mahdollista jättää pois. Ihminen tavattavissa -blogissa onkin viisaasti vedetty yhteen, että kaikkein tärkeintä on tunnistaa tulkintojen teko ja varmistaa tarvittaessa tulkintaansa havainnoitavalta. Arkityössäni hyödynnänkin tätä. Saatan kysyä asiakkaalta suoraan vahvistusta omaan havaintooni, etten tekisi vääriä johtopäätöksiä. Vaikuttaa siltä, että liikkumisesi on sujuvaa, mutta miten itse sen koet?

Mitä havainnoinnin tueksi?
Havainnointi on yksi työkalu, jota käytämme asiakastyössä. On kuitenkin vaarallista käyttää sitä yksistään tai painottaa pelkästään havainnoinnin tuloksia vaikkapa palveluita määritellessämme. Ja toisinpäin, jos emme hyödynnämme havainnointia jää kokonaiskuva vaillinaiseksi. Havainnoinnin ohella hyödynnämme haastattelua, sekä asiakkaan että omaisten, ja tarvittaessa mittareitakin.

Esiintulleet haasteet
Työssämme teemme useimmiten kertaluonteisia käyntejä asiakkaiden kotiin työparin kanssa. Tapaamme ihmisen hänen omassa ympäristössään, mikä on tietenkin todellisten havaintojen kannalta hedelmällistä. Teemme paljon käyntejä työpareittain, mikä vähentää vaaraa tulkinnanvaraisista ratkaisuista. Heikkoutena on kuitenkin käynnin kertaluonteisuus, jolloin havainnot tulee tehtyä aina yksittäisen tilanteen perusteella. Voimme hyödyntää onneksi tarvittaessa erilaisia interventioita, vaikkapa kuntoutusjaksoa tai kotihoitoa, lisätiedon saamiseen. Mutta tuleeko näitä hyödynnettyä aina tarpeen mukaan? Tuleeko hyödynnettyä liikaakiin? Osaammeko konsultoidessamme näitä yhteistyötahoja, ottaa huomioon heidän tekemät tulkinnat ja erottaa ne oikeista haivainnoista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *