Työssäni laki on jatkuvasti taustalla läsnä. Toisinaan sen pariin joutuu palaamaan tarkemmin, mutta jokaisena päivänä se on määrittämässä tietyt normit työnteolle. Lain henki on vahvasti myös eettisen työskentelyn takana. Keskiöön nousee yhdenvertaisuus ja asiakkaan osallisuuden tukeminen sekä syrjinnän välttäminen.
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnista säädetään laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista 980/2012 (vanhuspalvelulaki) sekä sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Laki velvoittaa kuntia järjestämään iäkkäälle henkilölle viipymättä kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin hänen tilanteensa edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi lait sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista (812/2000) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) korostavat asiakkaan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omien palveluidensa suunnittelussa sekä tarjottujen palveluiden oikeassa kohdentamisessa. Lisäksi palveluita järjestäessä sovelletaan muita lakeja, esimerkiksi laki omaishoidon tuesta, perhehoitolaki ja asiakasmaksulaki.
Laki määrittää tarkasti tietyt normit tehtävälle työlle.
Esimerkiksi vanhuspalvelulain 15 § Palveluntarpeiden selvittäminen määrittää aikarajoja (viivytyksettä), tarpeellisuutta (tarpeenmukaan) sekä myöskin ammattilaiselta vaadittavaa osaamista (asiakkaan tarve määrittää palveluohjaajalta vaadittavan osaamisen) sekä laaja-alaisuutta (arviointi tehdään laaja-alaisesti asiakkaan kotona, mahdollisuuksien mukaan omaisten tai edunvalvojan läsnäollessa).
Vanhuspalvelulain 16 § Palvelusuunnitelma puolestaan ohjaa työn sisältöä sekä suunnitelman tekoa. Siinä keskeistä on suunnitelman perustaminen asiakkaan toimintakykyyn (edellyttää kattavaa toimintakyyn arviointia palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä) sekä asiakkaan osallisuuden merkitystä (huomioidaan asiakkaan näkemys). Laki velvoittaa myös ajantasaiseen suunnitelmaan eli sitä tulee tarpeenmukaan päivittää.
Sosiaalihuoltolaki määrittää erityisen tuen tarpeen ja velvoittaa näissä tilanteissa sosiaalityöntekijää vastaamaan asiakkaan suunnitelmasta. Sosiaalihuoltolaista myös määräytyy palvelutarpeen arviointiprosessin kulku ja tietyt aikarajat prosessin eri vaiheisiin: vireille tulosta 7 arkipäivää, kiireellisissä viipymättä sekä palvelupäätöksen ja palvelun alkamisen takarajat (3 kk).
Laki velvoittaa myös moniammatilliseen yhteistyöhön asiakkaan asian edistämiseksi.
