Päiväkirja

22 – Oodi suomalaiselle villalle!

Oon rakastunu! Mieheni lisäksi siis. Tuo rakkauteni kohde on ihanan rouhea ja kuitenkin samalla lämpimän pehmeä. Se on luotettava ja sen kanssa ajatukset lehahtaa hetkessä seesteiseen flow-tilaan. Oi ihana suomalainen villalanka, kuinka sinusta pidänkään!

Nyt loppuvuodesta oon neulonu paljon erilaisista suomalaisista villoista. On ollu lanoliinipöllyistä karitsanvillaa, niin rasvaista jotta kädetkin hoidetaan siinä samalla neuloessa. On ollu kainuunharmasta angoraan sekoitettuna, vielä pörheämmäksi villa tuli yhdistettynä samojediin. Ja nyt uusimpana tukuvillat kattavassa väriperheessä. Sukkaversiona tai ilman. Kaikkiin näihin neulomuksiin on joka kerta yhtä ihana käärityä kylmää maailmaa vastaan.

Mietin tässä, miten oonkaan ennen pärjännyt ilman tätä vähän särmikästä ja siksi suomalaiselle täydellisesti sopivaa villalankaa. Onhan niille pumpulinpehmoisillekin paikkansa, mutta kyllä se on vaan niin, että ei ole suomalaisen villan voittanutta!

Tahdon lisää, olen kyltymätön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *